English
Kvintiili 72 S��kurssit Jaa havaintosi Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
S��partituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tulivuori Katlan purkaus vuonna 1918

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Tulivuori Campi Flegrein purkaus vuonna 1538

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Tornadot, trombit ja pyörteet

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Ninot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttä ja sateita?
2015/9
Päivitetty 9.4.2017

Py�ritt��k� Mars suomeen kylmyytt� ja sateita?                           

Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa kesä- ja heinäkuu 2015 olivat tavanomaista viileämpiä vaikka kesä muuten oli eri puolilla maailmaa ennätyksellisen kuuma.

Maailmanlaajuisesti kesäkuu oli siihenastisen mittaushistorian kuumin, kertoo Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus. Poikkeuksellisen lämmintä oli osassa Etelä-Amerikkaa, Länsi-Aasiassa, USA:n länsiosissa ja Lounais-Euroopassa. Kesäkuun lopussa Espanjassa lämpötila nousi paikoin yli 40 asteen ja Portugalissa 44 asteeseen. Intiassa ja Pakistanissa kuumuus vaati yli 1400 kuolonuhria ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa mitattiin 50,7 Celsius-astetta.

Myös heinäkuu oli Keski- ja Etelä-Euroopassa paikoin ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Saksan koko havaintohistorian ylin lämpötila mitattiin 5. heinäkuuta Baijerissa: 40,3 Celsius-astetta.

Kuitenkin Pohjois-Euroopassa oli tavallista viileämpää niin kesäkuussa kuin heinäkuussakin. Ainoastaan heinäkuun ensimmäinen viikko oli helteinen. Uudelleen lämpöjakso alkoi vasta elokuun alkupäivinä.

Mistä pohjoisen kylmyys voisi johtua?

Perussyy Pohjois-Euroopan kylmiin kesäkuukausiin ei ole se, että Jäämereltä virtaa kylmää ilmaa tai että matalapaineet tuovat Pohjois-Atlantilta sateita. Syy ei ole myöskään suihkuvirtauksen reitti pohjoisempana tai etelämpänä. Ne ovat kaikki seurauksia. Varsinainen perussyy - myös suihkuvirtauksen sijaintiin - ovat kosmiset tekijät. Ne aiheuttavat eri laajuisia kylmempiä sekä lämpimämpiä alueita yläilmakehään, ja nämä vaikuttavat ilmakehän suuriin pystykiertoihin.

Kosmiset vaikutukset muodostavat myös korkeapaineita ja matalapaineita tietyille alueille alempana ilmakehässä. Näiden keskusten ympärillä kiertävät tuulet muodostavat sitten reittejä, joita pitkin lämmintä tai kylmää ilmaa virtaa alueilta toisille ja ne kuljettavat mukanaan sateita. Kosmisten vaikutusten perustavanlaatuisesta merkityksestä säänmuodostukseen ei ole enää minkäänlaista epäselvyyttä, mutta niiden tarkemmassa tutkimisessa riittää työmaata vielä pitkäksi aikaa.

Kvintiili ry:n laajennetun luonnontieteen sääkursseilla on puhuttu Marsin vaikutuksesta Brittein saarille ja läntiseen Keski-Eurooppaan. Nämä alueet ovat vanhaa merenpohjaa ja niiden maaperä sisältää runsaasti mm. näkinkenkien kalkkikuoria. Kalkki ja vesi kuuluvat laajennetun luonnontieteen ajattelussa läheisesti yhteen. Kalkkialueiden kosmisia vaikutuksia vastaanottava eteerinen laatu on vesielementti. Niinpä Marsilla vesielementin planeettana on havaittu olevan voimakas vaikutus juuri näille alueille. Mutta Marsin lisäksi myös Neptunus ja kääpiöplaneetta Makemake vaikuttavat vesialueilla.

Mars pyörittää kylmää ja lämmintä Suomeen

Kun Mars liikkuu taivaalla eteerisen vesi- tai maaelementin alueilla (kts. ylin kuva, Marsin rivin sininen tai violetti väritys), sillä on taipumusta aiheuttaa matalapaineita edellä mainituille kalkkialueille, sanokaamme lyhyesti - Brittein saarille. Matalapaineen tuulet pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään. Silloin alakautta ja pyörteen itäpuolelta pääsee Suomeen virtaamaan lämmintä ilmaa etelän suunnasta. Brittein saarille sen sijaan kulkeutuu viileämpää ilmaa pohjoisesta Atlanttia pitkin. (Kts. kuva oikealla.)

Kun Mars liikkuu eteerisellä valoalueella (Marsin rivin keltaiset kohdat), sillä on taipumus muodostaa Brittein saarille korkeapainetta. Kesällä 2015 Mars viipyi valoalueella juhannuksesta elokuun alkuun. Korkeapaineen ympärillä tuulet liikkuvat myötäpäivään. Silloin Suomeen saapuu Atlantilta helposti sadealueita pyörteen yläpuolelta lännestä itään. (Kuva oikealla alhaalla.)

Minkä verran sateita sitten tulee, riippuu mm. kääpiöplaneettojen sekä myös Galaktisen keskuksen maa- ja vesikonstellaatioiden määrästä, sillä juuri ne - vesiplaneettojen ohella - näyttävät aiheuttavan eniten matalapaineita pohjoiselle Atlantille ja myös Jäämerelle.

Mars lämpöalueella

Myös lämpöalueella (punainen) liikkuessaan Mars pyrkii aiheuttamaan korkeapaineita Brittein saarille, mutta sen vaikutus ei välttämättä ole aivan yhtä voimakas kuin valovaikutus. Myös Marsin voimakkaat lämpökonstellaatiot aiheuttavat hetkellisiä korkeapaineita.

Huhtikuussa 2015 Mars kulki lämpöalueella koko kuukauden ajan ja silloin Brittein saarilla vallitsi laaja korkeapaine. Niinpä Suomeen saapui koviakin tuulia lännestä ja luoteesta, ja ne toivat mukanaan sateita.

Syyskuun 7. päivänä 2015 Mars siirtyi jälleen eteeriselle lämpöalueelle ja viipyi siellä marraskuun ensimmäiseen päivään asti. Heti 7. päivänä saapui Brittein saarille laaja korkeapaine, joka melko nopeasti siirtyi itään. Haumean ja Quaoarin voimakkaat vesikonstellaatiot 12.-18. päivinä valtasivat alueen.
19. päivänä Neptunuksen ja Jupiterin valo-oppositio sai jälleen hetkellisesti laajennettua Azorien korkeaa Brittein saarille asti. Myös 25. sekä 29. päivinä Marsin lämpökonstellaatiot saivat voiton.

Lokakuussa korkeapaine pääsi useammin voitolle ja näyttääkin siltä, kuin Marsin lämpövaikutuksen aikana Brittein saarilla leikittäisiin 'Kukkulan kuningasta'. Korkeapaine pyrkii työntämään matalapaineet luoteis- ja pohjoispuolelle - jos pystyy.

Marraskuussa 2015, kun Mars siirtyi lämpöalueelta maaelementtiin, jatkuvammat voimakkaat läntiset ja lounaiset virtaukset pääsivät taas esteettömämmin puhaltamaan Brittein saarten yli.

Marsin silmukat

Kun Mars tekee näennäistä silmukkaansa taivaalla runsaan kahden vuoden välein, se voi viipyä yhdellä elementtialueella yli puoli vuotta. Neitsyen tähdistön maaelementissä Mars viipyi marraskuun lopusta 2013 aina elokuuhun 2014 asti - siis yli kahdeksan kuukauden ajan - tehden silmukkaansa siellä. Tämä aiheutti sen, että koko talven, kevään ja kesän ajan se salli lauhojen tai lämpimien virtausten saapua maahamme. Poikkeuksen lämpimään jaksoon aiheutti tammikuun puolenvälin tienoilla esiintynyt, pari viikkoa vaikuttanut Haumean ja Erisin kylmä maa-valo-oppositio.

Marsin pitkäaikaisten vaikutusten sekä myös lyhytaikaisten konstellaatioiden seuraaminen on hyvin hyödyllistä ja kiinnostavaa, ja sääpartituurien merkintöjä voi verrata Met Officen sääkarttoihin, joita löytyy täältä.

Quintile72.net