|
Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa kesä- ja heinäkuu 2015 olivat tavanomaista viileämpiä vaikka kesä
muuten oli eri puolilla maailmaa ennätyksellisen kuuma.
Maailmanlaajuisesti kesäkuu oli siihenastisen mittaushistorian kuumin, kertoo Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus. Poikkeuksellisen
lämmintä
oli osassa Etelä-Amerikkaa, Länsi-Aasiassa, USA:n
länsiosissa ja Lounais-Euroopassa. Kesäkuun lopussa Espanjassa lämpötila nousi paikoin yli 40 asteen ja
Portugalissa 44 asteeseen.
Intiassa ja Pakistanissa kuumuus vaati yli 1400 kuolonuhria ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa mitattiin 50,7 Celsius-astetta.
Myös heinäkuu oli Keski- ja Etelä-Euroopassa paikoin ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Saksan koko
havaintohistorian ylin lämpötila mitattiin 5. heinäkuuta Baijerissa: 40,3 Celsius-astetta.
Kuitenkin Pohjois-Euroopassa oli tavallista viileämpää niin kesäkuussa kuin heinäkuussakin.
Ainoastaan heinäkuun ensimmäinen viikko oli
helteinen. Uudelleen lämpöjakso alkoi vasta elokuun alkupäivinä.
Mistä pohjoisen kylmyys voisi johtua?
Perussyy Pohjois-Euroopan kylmiin kesäkuukausiin ei ole se, että Jäämereltä virtaa kylmää
ilmaa tai että matalapaineet tuovat Pohjois-Atlantilta sateita. Syy ei ole myöskään suihkuvirtauksen reitti pohjoisempana
tai etelämpänä. Ne ovat kaikki seurauksia. Varsinainen perussyy - myös suihkuvirtauksen sijaintiin -
ovat kosmiset tekijät. Ne aiheuttavat eri laajuisia kylmempiä sekä lämpimämpiä alueita
yläilmakehään, ja nämä vaikuttavat ilmakehän suuriin pystykiertoihin.
Kosmiset vaikutukset muodostavat myös korkeapaineita ja matalapaineita tietyille alueille alempana ilmakehässä.
Näiden keskusten ympärillä kiertävät tuulet muodostavat sitten reittejä, joita pitkin lämmintä
tai kylmää ilmaa virtaa alueilta toisille ja ne kuljettavat mukanaan sateita.
Kosmisten vaikutusten perustavanlaatuisesta merkityksestä säänmuodostukseen ei ole enää
minkäänlaista epäselvyyttä,
mutta niiden tarkemmassa tutkimisessa riittää työmaata vielä pitkäksi aikaa.
Kvintiili ry:n laajennetun luonnontieteen sääkursseilla on puhuttu Marsin vaikutuksesta Brittein saarille ja
läntiseen Keski-Eurooppaan. Nämä alueet ovat vanhaa merenpohjaa ja niiden maaperä sisältää runsaasti
mm. näkinkenkien kalkkikuoria.
Kalkki ja vesi kuuluvat laajennetun luonnontieteen ajattelussa läheisesti yhteen. Kalkkialueiden kosmisia vaikutuksia
vastaanottava eteerinen laatu on vesielementti. Niinpä Marsilla vesielementin planeettana on havaittu olevan voimakas vaikutus
juuri näille alueille. Mutta Marsin lisäksi myös Neptunus ja kääpiöplaneetta Makemake vaikuttavat
vesialueilla.
Mars pyörittää kylmää ja lämmintä Suomeen
Kun Mars liikkuu taivaalla eteerisen vesi- tai maaelementin alueilla (kts. ylin kuva, Marsin rivin sininen tai violetti väritys), sillä on taipumusta aiheuttaa matalapaineita
edellä mainituille
kalkkialueille, sanokaamme lyhyesti - Brittein saarille. Matalapaineen tuulet pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla
vastapäivään.
Silloin alakautta ja pyörteen itäpuolelta pääsee Suomeen virtaamaan lämmintä ilmaa etelän
suunnasta. Brittein saarille sen sijaan kulkeutuu viileämpää ilmaa pohjoisesta Atlanttia pitkin. (Kts. kuva oikealla.)
Kun Mars liikkuu eteerisellä valoalueella (Marsin rivin keltaiset kohdat), sillä on taipumus muodostaa Brittein saarille korkeapainetta. Kesällä
2015 Mars viipyi valoalueella juhannuksesta elokuun alkuun. Korkeapaineen ympärillä tuulet liikkuvat
myötäpäivään. Silloin Suomeen
saapuu Atlantilta helposti sadealueita pyörteen yläpuolelta lännestä itään. (Kuva oikealla alhaalla.)
Minkä verran sateita sitten tulee, riippuu mm. kääpiöplaneettojen sekä myös Galaktisen keskuksen
maa- ja vesikonstellaatioiden määrästä, sillä juuri ne - vesiplaneettojen ohella - näyttävät
aiheuttavan eniten matalapaineita pohjoiselle Atlantille ja myös Jäämerelle.
Mars lämpöalueella
Myös lämpöalueella (punainen) liikkuessaan Mars pyrkii aiheuttamaan korkeapaineita Brittein saarille, mutta sen vaikutus ei
välttämättä ole aivan yhtä voimakas kuin valovaikutus. Myös Marsin voimakkaat lämpökonstellaatiot
aiheuttavat hetkellisiä korkeapaineita.
Huhtikuussa 2015 Mars kulki lämpöalueella koko kuukauden ajan ja silloin Brittein saarilla vallitsi laaja korkeapaine.
Niinpä Suomeen saapui koviakin tuulia lännestä ja luoteesta, ja ne toivat mukanaan sateita.
Syyskuun 7. päivänä 2015 Mars siirtyi jälleen eteeriselle lämpöalueelle ja viipyi siellä
marraskuun ensimmäiseen päivään asti. Heti 7. päivänä saapui Brittein saarille laaja korkeapaine,
joka melko nopeasti siirtyi itään.
Haumean ja Quaoarin voimakkaat vesikonstellaatiot 12.-18. päivinä valtasivat alueen.
19. päivänä
Neptunuksen ja Jupiterin valo-oppositio sai jälleen hetkellisesti laajennettua Azorien korkeaa Brittein saarille asti.
Myös 25. sekä 29. päivinä Marsin lämpökonstellaatiot saivat voiton.
Lokakuussa korkeapaine pääsi useammin voitolle ja näyttääkin siltä, kuin Marsin lämpövaikutuksen
aikana Brittein saarilla leikittäisiin 'Kukkulan kuningasta'. Korkeapaine pyrkii työntämään matalapaineet
luoteis- ja pohjoispuolelle - jos pystyy.
Marraskuussa 2015, kun Mars siirtyi lämpöalueelta maaelementtiin, jatkuvammat voimakkaat läntiset ja lounaiset virtaukset
pääsivät taas esteettömämmin puhaltamaan Brittein saarten yli.
Marsin silmukat
Kun Mars tekee näennäistä silmukkaansa taivaalla runsaan kahden vuoden välein, se voi viipyä yhdellä
elementtialueella yli puoli vuotta. Neitsyen tähdistön maaelementissä Mars viipyi marraskuun lopusta 2013 aina
elokuuhun 2014 asti - siis yli kahdeksan kuukauden ajan - tehden silmukkaansa siellä. Tämä aiheutti sen, että
koko talven, kevään ja kesän ajan se salli lauhojen tai lämpimien virtausten saapua maahamme. Poikkeuksen
lämpimään jaksoon aiheutti tammikuun puolenvälin tienoilla esiintynyt, pari viikkoa
vaikuttanut Haumean ja Erisin kylmä maa-valo-oppositio.
Marsin pitkäaikaisten vaikutusten sekä myös lyhytaikaisten konstellaatioiden seuraaminen on hyvin hyödyllistä
ja kiinnostavaa, ja sääpartituurien merkintöjä voi verrata Met Officen sääkarttoihin, joita löytyy
täältä.
Quintile72.net
|
|
