English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Etusivu
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tulivuori Katlan purkaus vuonna 1918

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Tulivuori Campi Flegrein purkaus vuonna 1538

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Tornadot, trombit ja pyörteet

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Niñot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Kuivattajat 16.8.2006

Kuivattajat

Kulunut kesä 2006 on ollut kuuma ja kuiva. Yksi merkittävimmistä syistä siihen on varmasti ollut valoplaneettojen Venus, Jupiter ja Uranus sijainnit varsin valoisilla alueilla.

Jupiter ja Uranus ovat molemmat sijainneet valoelementissä, mistä niiden heijastama kuivattava valovaikutus kohdistuu voimakkaasti juuri Suomeen, jonka alueellinen vastaanottava elementti on vahvasti valo.

Venus on kesäkuun alusta lähtien ollut ensin lämmössä ja sitten maaelementissä. Venuksen osalta kesäinen maaelementti lisää aurinkoiseen säähän usein ainoastaan tuulta. Sen jälkeen Venus oli valoalueella elokuun kymmenenteen päivään asti. Nyt elokuun keskivaiheilla se on pari viikkoa vesielementissä ja sallii omalta osaltaan taas sateet. Elokuun lopusta syyskuun loppupuolelle se liikkuu jälleen lämpöelementissä.

Uranus siirtyi maaelementistä valoon jo maaliskuussa 2002, tosin käväisten saman vuoden syksyllä vielä maaelementissä. Sen jälkeen se kuitenkin on sijainnut valoalueella ja jatkaa siellä huhtikuuhun 2008 asti.

Jupiter siirtyi valoelementtiin joulukuussa 2005 ja vuoden 2006 marraskuussa se siirtyy vesielementtiin.

Ei pilven häivää

Kaavio valoplaneettojen sijainnista vuosina 2000 - 2007.

Huomaa kaaviosta esim. lämmin kesä 2003 sekä myös talviset lämpöjaksot.

Tämän vuoden huhtikuun 22. pnä Aurinko siirtyi lämpöalueelle, ja yhdessä valovaikutusten kanssa se aloitti kevään lämpimän jakson.

Juha Mikkonen Sunnuntaisuomalaisessa 13.8.2006 TOSIKUIVAAN VIELÄ MATKAA:

"- - - Mutta kuka muistaa vielä kesän 2002? Vuonna 2002 hellepäiviä kertyi heinäkuun loppuun mennessä jo 39, ja elo-syyskuussa vielä 26 lisää. Tosin hellekesää virkisti keskimääräinen sade. Kesän jälkeen ei sitten pahemmin sadellutkaan. Seurasi kylmä ja kuiva vuodenvaihde Etelä- ja Keski-Suomessa Oulujokea myöten.
Vuosisadanta jäi paikoin yli 200 mm alle vuotuisen keskiarvon. Helsingissä oli satanut yhtä vähän vettä edellisen kerran vuonna 1939.
Seuraukset näkyivät keväällä ja kesällä 2003: vedet laskivat ennätyksellisen alas, kaivoja ja vedenottamoja ehtyi, voimalaitoikset kärsivät vedenpuutteesta, rakennusten perustukset painuivat, tulipaloja riehui ennätysmäärä, syyskylvöjä piti uusia...
Kuivakausi 2002-2003 oli vuosikymmeniin yksi pahimmista. Suomen ympäristökeskus on laskenut vahingoiksi yli 100 miljoonaa euroa. - - - "