Arboretumi heinäkuussa 2026
Kvintiili ry:n näkyvin toimintamuoto – sääpartituurit – ei ole ainoa yhdistyksen aktiviteetti.
Toinen melko laaja toiminta-alue on luonnonhoito, jonka tärkein kohde on Rantasalmen arboretumi. Sen synnystä ja vaiheista kerromme seuraavassa.
G.W Schmidtin ajatus
Saksalainen kasviregeneraation tutkija ja asiantuntija Georg Wilhelm Schmidt kävi pitämässä kursseja vuosittain Heinolan Rihussa koko 1990-luvun ajan, ja Jaana Koverola osallistui niihin säännöllisesti. Yksi Schmidtin opetuksen ajatus jäi erityisesti mieleen:
"Ne keillä on pienikin maatilkku hallinnassaan, voivat rakentaa maapalastaan keitaan, joka säteilee terveyttä ja tasapainoa ympäristöönsä. Nostamalla tällaisen maapalan elinvoima (eteerinen eli elämän taso) mahdollisimman korkeaksi, autetaan samalla myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia."
Tällainen keidas houkuttelee sitten itse olemuksellaan paikalle monipuolisen kasvi-, eläin- ja hyönteislajiston.
Rihun toiminta
Rihun biodynaamista maatilaa ja kurssikeskusta ylläpitivät kaksi voimahahmoa, Liisa Kolli ja jo edesmennyt Arto Kiiskinen ("Afa"). Schmidt itse kertoi tulevansa erittäin mielellään Rihuun – kuin kotiinsa – joka vuosi paikan ympäristön ja monipuolisen toiminnan takia.
Rihussa opetusta voitiin myös soveltaa käytännössä. Yksi toiminnan kohteista oli puutaimitarha, jossa kasvatettiin Schmidtin oppien mukaisia ns. konstellaatiotaimia.
Hänen mukaansa jokaisella puulajilla on oma – jonkin planeetan alainen – kasvurytminsä, ja oikeaan ajankohtaan ajoitettu kylvö antaa taimelle erityisen hyvän lähtövoiman kasvuun.
Näihin kylvöihin ja taimitarhan hoitoon oli erityisesti paneutunut Heikki Ingervo, myös jo edesmennyt.
Kaikki tämä toiminta on ollut Rantasalmen arboretumin taustalla.
G.W. Schmidt pitämässä kurssia Rihussa, taustalla myös Liisa Kolli – sekä edesmennyt Heikki Ingervo Rihun taimitarhassa.
Arboretumin synty
Kun sitten Rantasalmella Artti Teuri hankki pienen lisämaapalstan, hän kysyi: "Mitäs tähän nyt laitetaan?" Jaana Koverola ehdotti heti arboretumia. – No mikäs siinä, kyllä se sopii, vastasi Artti. Kun Liisa Kollille kerrottiin ajatuksesta, hän sanoi heti: "Saat meiltä puun taimia."
Nyt nuo taimet ovat 13–14 vuotta vanhoja, ja korkeimmat niistä ovat noin seitsemänmetrisiksi kasvaneita puita.
Niistä on vähitellen muodostunut arboretumin runko, jonka ympärille alue edelleen kehittyy.
Arboretumi ei ole koskaan valmis. Jokainen vuosi avaa uuden näkymän.
Seuraavat kuvat kertovat paremmin kuin sanat, miten arboretumi on vähitellen kasvanut.
Uudelle alueelle istutettiin parikymmentä jalopuun tainta; tammia, saarnia, hevoskastanjoita, jalopähkinöitä, pähkinäpensaita sekä vaahtera. Jalavat kylvettiin itse Mikkelissä, ja niiden kylvössä hyödynnettiin Kuun ja Merkuriuksen oppositiota, sillä jalava on Merkuriuksen puu.
Vuonna 2018 puut olivat vielä nuoria, mutta tuleva arboretumi alkoi jo näkyä.
Vuoden 2019 tulokas, kun lisättiin juomapaikka. Myös lehtopähkämö oli yllättäen kotiutunut alueelle ja muodostanut vahvan kasvuston.
Vuonna 2023 alue alkoi jo muistuttaa arboretumia.
Pähkinäpensaat alkoivat tuottaa satoa vuonna 2025.
Vuonna 2025 myös jalopähkinä eli Juglans teki ensimmäiset pähkinänsä, vaikka ne eivät vielä ehtineet kypsyä.
Vuonna 2026 arboretumista alkoi muodostua todellinen keidas. Yksi tärkeä osa sen hoitoa on ollut biodynaamisen humuspreparaatin käyttö. Sitä on levitetty alueelle vuosittain elinvoiman vahvistamiseksi. Vaikutus näkyy usein jo ennen varsinaista kasvua kasvien ryhdistäytymisenä ja elävöitymisenä.
Valovaikutusta lisäävää piipreparaattia ei Rantasalmen arboretumissa ole ollut tarpeen käyttää, sillä paikan oma eteerinen laatu on voimakkaasti valoon painottuva.
Siellä on myös persoonallisia puita, kuten mahtaileva Juglans.
Yksi arboretumin saarneista alkoi jo nuorena kasvattaa oksiaan poikkeuksellisella tavalla. Siinä missä muut saarnet levittivät oksansa vaakasuoremmiksi tai hieman ylöspäin, tämän puun kaikki oksat alkoivat vähitellen riippua alaspäin. Aloimme kutsua sitä melankoliseksi saarneksi.
Marsin tammet. Kasviregeneraatiotutkija Georg Wilhelm Schmidt kehotti havainnoimaan, miten kylvöhetken olosuhteet voivat näkyä puiden myöhemmässä kasvutavassa. Tässä on kyse Marsin sijainnista lähinnä Maata tai kauimpana Maasta. Arboretumin tammissa tämä näkyy selvästi: vasemmanpuoleisen tammen oksat kasvavat lähes vaakasuoraan, kun taas oikeanpuoleisen tammen oksat suuntautuvat ylöspäin.
Arboretumi ei ole koskaan valmis. Jokainen vuosi tuo uusia näkymiä, uusia kukkia ja uusia yllätyksiä – mutta siellä on aina ilo työskennellä ja välillä levähtää.
Klikkaa kuvaa palataksesi juhlasivujen etusivulle.
|
