|
Uudella tontilla huomattiin, että jättipalsami oli karannut jostain puutarhasta laajalle alueelle ympäristöön.
Heti keväällä nousi tiheitä palsamikasvustoja pihalle ja metsikköön (kuva 1).
Kasvustoja luonnollisesti niitettiin ja kitkettiin, mutta työ tuntui toivottomalta, koska koko kesän ajan nousi
loputtomasti uusia pieniä palsamintaimia maasta päivänvaloon.
Niinpä päätettiin aloittaa palsameiden torjunta biodynaamisella tuhkapreparaatilla, johon
tri Rudolf Steiner on antanut ohjeet
Maatalouskurssinsa kuudennella
luennolla. Myös tri h.c. Maria Thun kertoo kirjassaan*) yksityiskohtaisia ohjeita ja
kokemuksiaan tuhkapreparaatin käytöstä.
Heti loppukesällä 2013 palsaminsiementen kypsyttyä alettiin kerätä niitä. Siemenkodat 'räjähtävät'
pienimmästäkin kosketuksesta,
joten keräystekniikkaa kehiteltiin koko keräysoperaation ajan. Suureen jätesäkkiin taivuteltiin varovasti palsameiden
latvuksia siemenkotineen ja saksilla napsautettiin latvukset poikki. Tällöin säkkiin kertyi paljon
ylimääräistä roskaa sekä
aukeamattomia siemenkotia. Niitä 'räjäyteltiin' säkkiä taputtelemalla sekä erikseen vielä sormin.
Suurimmat ylimääräiset roskat kuten varrenosat ja lehdet poistettiin säkistä, ja lisäksi mahdollisimman
paljon tyhjentyneitä
siemenkotia ja kukkia (ne poltettiin erikseen). Loppumateriaali siemenineen kuivattiin auringonpaisteessa
kottikärryissä aukirevityn jätesäkin päällä.
Kuivunut materiaali siemenineen poltettiin leivinuunissa niin, ettei mustia hiiltyneitä siemeniä enää löytynyt,
vaan kaikki olivat palaneet tuhkanharmaaksi.
Suurimmat puuhiilenkappaleet poistettiin ja tuhka otettiin talteen. Tuhkaa hierrettiin sitten tunnin ajan ja valmis
preparaattijauhe levitettiin syksyllä tuulen yläpuolelta alueelle.
Toisena vuonna siemeniä kerättiin ja kuivattiin samalla tavoin, mutta materiaali poltettiin vasta keväällä
ennen siementen itämistä.
Tuhka hierrettiin ja levitettiin samalla tavoin ympäristöön. Näiden kahden preparaattitorjunnan tulos näkyy yllä
olevista kevään 2015 kahdesta kuvasta.
Vuonna 2016 siemenet päästiin polttamaan ja tuhka levittämään myös keväällä, mutta silloin myös todettiin, ettei
kevätlevitys ole lainkaan hyvä, vaan siemenet on poltettava ja tuhka levitettävä heti siementen kypsyttyä.
Syksyllä lentävät siemenet saavat heti itämistorjunnan. Keväällä itämistä on saattanut
jo tapahtua karikkeen alla ja heinikossa, vaikka sirkkalehtiä ei maan pinnalla vielä näkyisikään.
Steinerin mukaan haittakasvien tuhkapreparaattitorjunta tulee tehdä neljänä vuonna peräkkäin.
Silloin kyseiset kasvit eivät enää viihdy näin käsitellyillä alueilla.
*)Maria Thun (1991): Hinweise aus der Konstellationsforschung für Bauern, Gärtner und Kleingärtner.
Lisää kirjoja
|
Tuhkapreparaatti leviää ympäristöön. Kevätlevitys ei kuitenkaan ole hyvä, vaan preparaatti on
tehtävä ja levitettävä heti syksyllä siementen kypsyttyä.
|
