English
Kvintiili 72 Sääkurssit Jaa havaintosi Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tornadot, trombit ja pyörteet

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Niñot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Kevät ja kesä 2015

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Järistyksiä ja solmuja

Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Tornadot, trombit ja
pyörteet 22.7.2017
Päivitetty 24.7.2017

Tornadot, trombit ja 
							pyörteet laajennetun luonnontieteen näkökulmasta

NASA kertoo tornadoiden synnystä


Kirjassa 'Ilmakehä, sää ja ilmasto' mainitaan tornadoista seuraavaa:

"Tornadojen syntymekanismit ovat vielä osittain selvittämättä. Yleensä tornadot jaetaan joko supersolujen yhteydessä esiintyviin tai ilman niitä syntyviin. Ensinmainittuja esiintyy ainoastaan säätilanteissa, joissa tuulen suunnan ja nopeuden vaihtelu korkeussuunnassa (tuuliväänne) on supersolulle otollinen. Kuitenkin vain murto-osaan supersoluista liittyy tornado. Niinpä tuulijakauman lisäksi supersolutornado vaatii syntyäkseen myös muiden, osaksi vielä tuntemattomien tekijöiden läsnäoloa. Ilman supersolua syntyvät tornadot ovat selvästi supersolutornadoja yleisempiä. Sellainen voi kehittyä esimerkiksi tuulten kohtaamisvyöhykkeelle, joilla on heikkoja pyörteitä jo valmiiksi. - - -"
(Ilmakehä, sää ja ilmasto. ss. 335-336.)


Laajennetun luonnontieteen näkökulma

Näyttäisi siltä, että sääpartituureissa ensinnäkin voimakkaat lämpö- ja maaelementin konstellaatiot muodostavat suotuisat olosuhteet tornadoille ja trombeille, koska lämpötilaero ala- ja yläilmakehän välillä on silloin suuri: Lämpöelementti aiheuttaa alhaalle mahdollisesti hellettä ja yläilmakehä maaelementin vaikutuksesta kylmenee nopeasti. Tämä saa aikaan epästabiilisuutta ilmakehässä. Muodostuu konvektioita, pystysuoraan nousevia lämpövirtauksia, sekä herkästi ukkosta.

Turbulenssia eli pyörteisyyttä ilmassa lisäävät erityisesti kvintiilit (36, 72 tai 144 asteen planeettakulmat). Vesielementin mukanaolo eli ilman kosteus antaa lisää voimaa ilman liikkeille.

Kun hitaampien planeetta- tai kääpiöplaneettakvintiilien lisäksi samaan aikaan esiintyy Kuun kvintiileitä planeettojen tai kääpiöplaneettojen kanssa, muodostuu ilmakehässä pienialaisempia ja nopeampia pyörteitä, jotka saattavat edesauttaa tornadon tai trombin käynnistävää 'pyöräytystä', aivan kuten hyrrä pyöräytetään liikkeelle.

Vesiplaneettojen kvintiilit lisäävät kosteutta ja planeetan sijainti vesielementissä ohjaa tapahtumia herkästi vesialueille.

Vastaavasti kuivat valoelementin kvintiilit aiheuttavat pölypyörteitä ja jopa hiekkamyrskyjä. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Myös lämpöelementti yhdessä valoelementin kanssa aiheuttaa kuivilla seuduilla voimakkaita pyörreilmiöitä, jos yläilmakehää kylmentäviä konstellaatioita esiintyy samanaikaisesti. Kuun kvintiilit planeettojen kanssa näyttävät aktivoivan myös pölypyörteet liikkeelle.


Esimerkki Ilta-Sanomista 18.7.2017:

Valtava vesipatsas ällistytti Saaristomerellä – merivesi nousi putkella kohti taivasta
Vertailuna sääpartituuri 2017/07

Esimerkissä tiistaina 18.7.2017 lämpöä aiheutti useampikin tekijä: Uudellamaalla ja Baltiassa voimakkaasti vaikuttava Merkurius oli juuri siirtynyt lämpöalueelle. Lisäksi Kuu sijaitsi lämpöelementissä ja se teki lämpötrigonia Pluton kanssa, jota lämpövaikutusta kuunsolmu vielä voimisti.

Yläilmakehää kylmentäviä tekijöitä olivat Venuksen ja Jupiterin trigoni (maa-valo-yhdistelmä), hitaan Sednan konstellaatiot kyseisen päivän kahden puolen, joista etenkin sekstiili Auringon kanssa muodosti kylmän maa-valo-yhdistelmän, ja se tuntuu ylhäällä jo edellisenä päivänä.

Erisin ja Auringon neliö sekä Jupiterin kvintiili Galaktisen keskuksen kanssa ovat niinikään yläilmakehää kylmentäviä maa-valo-konstellaatioita. Ja vielä kirsikkana kakussa osui ajankohtaan Haumean ja Orcuksen lämpö-maa-konstellaatio, joka hitaitten kääpiöplaneettojen kohdalla on kulmana voimallisempi kuin lähiplaneettojen muodostamana. Nämä kaikki yhdessä muodostavat päivän konvektiiviset kehykset.

Entä tarvittavat kvintiilit?

Marsin ja kääpiöplaneetta Snow Whiten vesi-maa-kvintiili on ensimmäinen hitaista kvintiileistä ja Marsin sekä Saturnuksen vesi-lämpö-kvintiili toinen. Lisäksi voidaan laskea mukaan vielä Jupiterin ja Galaktisen keskuksen kvintiili, jonka vaikutukset lähempänä maan pintaa tuntuvat yleensä pienellä viiveellä.

Kuun kvintiileitä onkin jo useampia. Marsin ja Saturnuksen kvintiilit Kuun kanssa kohdistuvat suoraan vesialueille. Auringon ja Jupiterin kvintiileillä Kuun kanssa on pelkän pyörteisyyden lisäksi konvektiiviset vaikutukset - lämmin ja kylmä. Kääpiöplaneetta Snow Whiten kvintiili Kuun kanssa antaa hyvin lisäpotkua Marsin ja Snow Whiten hitaammalle kvintiilille. Makemaken kaksoiskvintiili Kuun kanssa kohdistuu myös vesialueille ja se tukee kaikkia edellisiä.


Vastaavia tapauksia voi etsiä verkkouutisista tai Ursan Taivaanvahdista ja vertailla niitä sääpartituureihin, esim. 'Trombi Saimaalla 26.8.2014' ja vastaava Sääpartituuri 2014/08. Siinä yläilmakehää kylmentävänä tekijänä toimi (maasta katsottuna) seisahtunut Sedna.

Tämä pilaisi varmasti vappupiknikin – pölypyörre mellasti Viikissä 30.4.2014 ja vastaava sääpartituuri 201404.htm.

Trombi vei lokkiparven 3.6.2013 ja sääpartituuri 201306.


TUTUSTU MYÖS:  1932 tornado Suomessa Amerikan malliin - miltä tilanne näytti analysoituna ajankohdan sääpartituurista?

Klikkaamalla aukeavan sivun tekstiä pääset tutustumaan tapahtumiin "paikan päälle".

Quintile72.net/JJK