English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tulivuori Campi Flegrein purkaus vuonna 1538

Tornadot, trombit ja pyörteet

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Niñot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Kevät ja kesä 2015

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Järistyksiä ja solmuja

Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Viiden planeetan solmut
helmikuussa 2020
15.5.2017
Päivitetty 27.1.2018

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020


Mielenkiintoinen ilmiö tapahtuu helmikuussa 2020 viiden planeetan osuessa ratansa solmukohtaan saman kuukauden aikana. Maan radan tasolla, ekliptikalla, vierailee koko klassisten planeettojen perhe: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus tietysti Maan ja Auringon lisänä.

Pelkän kiinnostavuuden lisäksi tapahtumaa kannattaa tarkastella myös sen kannalta, onko siitä haittaa tietoliikenteelle tai sähköverkoille, tai jotain muuta hankaluutta. - Miksi olisi?

Edellinen hiukan vastaava tilanne - neljän solmun kuukausi - oli tammikuussa 2005, jolloin Jupiterin solmu puuttui. Saturnuksen noususolmu oli tarkimmillaan 8.1.2005 kaksi viikkoa tsunamin jälkeen, ja samana päivänä "kaatuivat Ruotsin puut". Suomesta lähti sinne metsureita auttamaan raivaustöissä. Myrskybongarit ihmettelivät myrskyisää tammikuuta.

Aurinkomyrsky?

Toisekseen tuo helmikuu muistuttaa hiukan erästä kaukaista tapahtumaa vuonna 1859. Tapahtuma tunnetaan nimellä The Carrington Event ja suurin tunnettu aurinkomyrsky nähtiin silloin.
Väittämättä mitenkään, että helmikuussa 2020 pitäisi tapahtua jotain samanlaista, että sähkölaitteet räiskähtelisivät ja revontulia näkyisi Karibialla, voidaan kuitenkin silkasta uteliaisuudesta verrata näiden kahden ajankohdan sääpartituureja keskenään.

Huomaamme, että yhteistä niille on ainakin tarkka Jupiterin solmu, hyvin suuri lämmön määrä planeettojen osalta (punainen väritys) ja runsaslukuiset, lähekkäin sijaitsevat Kuun konjunktiot (0 astetta) planeettojen kanssa.

Erilaista näissä ajankohdissa on ensinnäkin tapahtumakuukausi - helmikuu vs elokuu.
Toinen seikka on kääpiöplaneettojen muutamat voimakkaat konstellaatiot vuoden 2020 alussa (kts. käyrät oikeassa reunassa).
Vuoden 1859 kääpiöplaneettojen tilanne täytyy vielä tarkista paremmin, ja sieltä saattaa löytyä joitain lisäpiirteitä.

On nimittäin viitteitä, että eteerisen lämmön esiintymisellä on tiettyä korrelaatiota auringon aktiivisuuden ja auringonpilkkujen suuremman koon kanssa, jolloin roihupurkauksiakin muodostuu herkemmin. Vesi- ja maaelementti näyttäisivät puolestaan korreloivan enemmän koronanaukkojen kanssa, jolloin nopea aurinkotuuli pääsee aiheuttamaan magneettimyrskyjä avaruuteen.

Kolmas ero on Uranuksen etäisyys solmukohdastaan. Carrington Eventissä korkeuseroa ekliptikasta - siis solmukohdasta - oli seitsemän kaariminuuttia, joka on hyvin vähän. Tällä etäisyydellä Uranus viipyi toukokuusta marraskuuhun. Aurinkomyrsky tapahtui syyskuun ensimmäisenä päivänä 1859.
Helmikuussa 2020 Uranuksen korkeusero solmukohdastaan on 28 kaariminuuttia. Sideerisellä asteikolla 30 kaariminuuttia näyttäisi olevan jonkinlainen vaikutusraja.

Uranusta sanotaan "sähkö-planeetaksi", sillä sen kvintiilit ovat voimakkaita ja aiheuttavat herkästi ukkosia. Erityisesti talviukkosissa Uranuksen osallisuus on miltei sääntö. Vaikutuksia saattaa voimistaa Uranuksen radan mitätön kaltevuus.

Kuten Pluton solmun yhteydessä lokakuussa 2018, myös tässä esiintyy samanaikaisesti voimakkaita lämpö- ja kylmyysvaikutuksia, jotka aiheuttavat myrskyjä. Yhtäaikaa Saturnuksen ja Merkuriuksen lämpöä lisäävän solmun kanssa kylmentävä Sedna näennäisesti seisahtuu ja tekee pitkäkestoista kvinkunssia kylmän Galaktisen keskuksen kanssa. Samoin Quaoarilla ja Snow Whitella on meneillään tammikuusta huhtikuun loppuun kestävä runsassateinen ja viileä sekstiili, joka alkukuusta saattaa vaikuttaa Keski-Euroopassa ja loppukuusta Pohjois-Euroopassa. Myrskyjä näyttäisi siis olevan odotettavissa myös helmikuussa 2020.