English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tulivuori Katlan purkaus vuonna 1918

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Tulivuori Campi Flegrein purkaus vuonna 1538

Cosmic Causes of the Seismic Activity of Campi Flegrei in 1982-83

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Tornadot, trombit ja pyörteet

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Niñot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Pluton laskusolmu
lokakuussa 2018
14.5.2017
Päivitetty 11.11.2018

TEKNIIKKA&TALOUS
3.1.2018:

Nämä kuusi tulivuorta tarkkailun kohteena vuonna 2018
- aktiivisuus kohonnut ympäri maailmaa



HELSINGIN SANOMAT 15.5.2017:
Euroopan vaarallisin tulivuori luultua lähempänä purkausta – Italian Campi Flegrei elehtii levottomasti



Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Nyt marraskuussa 2018, kun Pluton solmukohta on ohi, voimme alkaa tarkastella tapahtumia. Tulivuorenpurkauksista pitkäkestoisin oli Kilaueaan liittynyt
alemman Punan purkaus Hawaijilla. Se alkoi toukokuun 4. pnä (UTC) magnitudiltaan 6,9:n maanjäristyksellä, joka oli saarilla voimakkain 40 vuoteen.
Siitä alkanut purkaus jatkui aina lokakuun loppupuolelle, juuri Pluton tarkkaan solmukohtaan asti. Toinen vakava onnettomuus oli Volcan de Fuegon
purkaus Guatemalassa 3.6.2018, jossa kuoli lähes 200 henkeä ja kateissa on yli 200. Indonesiassa syyskuun 28 pnä tapahtuneen, magnitudiltaan 7,5:n
maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin lisäksi alueella tapahtui myös kolmen tulivuoren purkaus: 3.10. Mount Soputan sekä Anak (lapsi) Krakatau
ja 4.10. Gamalama. Varsinaisella Krakataulla on tapahtunut useita purkauksia vuoden 2018 aikana, mm. yksi suurehko purkaus elokuun 5. pnä.
Maanjäristykset lisääntyivät selvästi lähestyttäessä Pluton solmua. Myös voimakkaita myrskyjä ja hurrikaaneja esiintyi, ja ne on merkitty Sednan riville
sekä sen alapuolelle.

Tänä vuonna sekä 2020 on näkyvissä tapahtumia, joiden säävaikutusten takia niihin lienee syytä kiinnittää huomiota ajoissa. Kysymyksessä ovat Pluton laskusolmu lokakuussa 2018 sekä helmikuussa 2020 viiden planeetan solmukasautuma . Planeetta on solmukohdassaan silloin, kun sen rata lävistää ekliptikan, Maan radan tason. Tällöin planeetan vaikutus on voimakas.

Lämpöplaneetta Pluto sijaitsee parhaillaan eteerisellä lämpöalueella, kuten myös sisarkääpiöplaneettansa Orcus ja lisäksi vielä lämpöplaneetta Saturnus. Lämpövaikutuksen lisäksi Plutolla on oma erityisvaikutuksensa – se aktivoi magmaa ja siten tulivuoria.

Pluton tehdessä laskusolmua sen konstellaatiot ovat voimakkaita. Voimallisuutta lisää vielä se, että Pluto näennäisesti (Maasta katsottuna) seisahtuu ja vaihtaa suuntaansa aivan lokakuun alussa, joten se myös liikkuu Maasta katsottuna äärimmäisen hitaasti.

Pluton sekstiilit

Yksi Pluton konstellaatiokulmista, joka näyttää saavan tulivuorten magman tulvimaan, on sekstiili, 60 astetta, ja erityisesti kun Pluto tekee sitä toisen lämpöplaneetan kanssa. Tästä on paljon havaintoja. Nyt Pluto tekee sekstiiliä lämpöplaneetta Merkuriuksen kanssa juuri solmun ollessa tarkimmillaan 22. päivänä lokakuuta. (Kts. solmut! = NODES)

Näin ollen kannattaa tarkkailla, mitkä tulivuoret eri puolilla maailmaa ovat lähiaikoina osoittaneet jonkinlaisia heräämisen merkkejä (esim. Campi Flegrei?), sillä ne saattavat saada solmun läheisyydessä lisäpotkua toimintaansa. Huomioitavia kulmia ovat myös Pluton kvintiilit 14. ja 30. lokakuuta, samoin Pluton ja Merkuriuksen neliö täsmälleen näennäisen pysähtymisen hetkellä.

Toinen Pluton (myös muiden lämpöplaneettojen) sekstiilien sekä trigonien (120 astetta = 2x60) vaikutus on magman työntyminen mannerlaattojen saumakohtiin. Mikäli siellä esiintyy jännitteitä, voi luiskahduksia tapahtua, ja tämä tarkoittaa maanjäristyksiä.

Myrskyjä

Pluton solmukohtaan liittyy toinenkin samanaikainen tekijä: kylmä Sednan ja Galaktisen keskuksen kvinkunssi, 150 asteen kulma täsmälleen solmun tarkimmassa kohdassa. Samaan ajankohtaan liittyy myös Sednan ja Jupiterin kylmä oppositio (maa-valo-yhdistelmä). Nämä aiheuttavat pohjoiseen hyvin kylmää ja lämpöplaneetat etelään hyvin lämmintä. Missä nämä rintamat kohtaavat toisensa, siellä saattaa tuuli nousta huomattaviin myrskylukemiin. Tuulta voimistavat myös Quaoarin ja Galaktisen keskuksen puolikvintiilit ja Orcuksen kvintiili Merkuriuksen kanssa.

Pluton solmun vaikutusaika?

Pluton solmun kohdalla herää automaattisesti kysymys, kuinka aikaisin solmu alkaa vaikuttaa. Pluton radan kaltevuus on suuri (inklinaatio 17,14 o), joten se lähenee melko jyrkässä kulmassa solmukohtaansa ekliptikalla. (Katso kuva kaltevuuksista täältä.) Mitä jyrkempi kulma on, sitä lyhyempi on solmuaika. Sama tilanne on kääpiöplaneetta Orcuksella (inklinaatio 20,55 o).

Arvioitu parin kuukauden voimistunut vaikutusaika saattaa olla liian lyhyt. Tiedeuutisten perusteella näyttäisi siltä, että magmavaikutus on alkanut jo vuotta aikaisemmin. (Pluton kiertoaika Auringon ympäri on 248 vuotta.)

Nyt on hyödyllistä tutkia pluton aikaisempia solmukohtia. Vuoden 1930 syyskuun alkupuolelle osui Pluton noususolmu ja ainakin Strombolin voimakkain purkaus tapahtui 11.9.1930. Edellinen laskusolmu osui vuodelle 1770.

Vastikään on selvinnyt Islannin laajan Eldgja-tulivuoren purkausajankohta keväästä 939 syksyyn 940. Pluton noususolmu osui tammi-helmikuuhun v. 940.