English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tornadot, trombit ja pyörteet

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Niñot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Kevät ja kesä 2015

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Järistyksiä ja solmuja

Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Pluton laskusolmu
lokakuussa 2018
14.5.2017
Päivitetty 20.6.2017

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018


Lähivuosina 2018 sekä 2020 on näkyvissä tapahtumia, joiden säävaikutusten takia niihin lienee syytä kiinnittää huomiota ajoissa. Kysymyksessä ovat Pluton laskusolmu lokakuussa 2018 sekä helmikuussa 2020 viiden planeetan solmukasautuma (kts. aukeavan kuvan oikea yläkulma). Planeetta on silloin solmukohdassaan, kun sen rata lävistää ekliptikan, Maan radan tason. Tällöin planeetan vaikutus on voimakas.

Tarkastellaanpa Plutoa. Se sijaitsee eteerisellä lämpöalueella nyt ja edelleen lokakuussa 2018, kuten myös sisarkääpiöplaneettansa Orcus. Lämpöalueella liikkuu myös lämpöplaneetta Saturnus.
Plutolla on lämpövaikutuksen lisäksi oma erityisvaikutuksensa – se aktivoi magmaa ja siten myös tulivuoria.

Pluton tehdessä laskusolmua (joka vaikuttaa hieman lievemmältä kuin noususolmu) sen konstellaatiot ovat voimakkaita. Voimallisuutta lisää vielä se, että Pluto näennäisesti (Maasta katsottuna) seisahtuu ja vaihtaa suuntaansa aivan lokakuun alussa, joten se myös liikkuu Maasta katsottuna äärimmäisen hitaasti.

Pluton sekstiilit

Yksi Pluton konstellaatiokulmista, joka vaikuttaa erityisesti tulivuorten magmaan ja näyttää saavan ne tulvimaan, on sekstiili, 60 astetta, ja erityisesti kun Pluto tekee sitä toisen lämpöplaneetan kanssa. Tästä on paljon havaintoja. Nyt Pluto tekee sekstiiliä lämpöplaneetta Merkuriuksen kanssa juuri solmun ollessa tarkimmillaan 22. päivänä lokakuuta. (Kts. solmut! = NODES)

Näin ollen kannattaa tarkkailla, mitkä tulivuoret eri puolilla maailmaa ovat lähiaikoina osoittaneet jonkinlaisia heräämisen merkkejä, sillä ne saattavat saada solmun läheisyydessä lisäpotkua toimintaansa.
Huomioitavia kulmia ovat myös Pluton kvintiilit 14. ja 30. lokakuuta, samoin Pluton ja Merkuriuksen neliö täsmälleen näennäisen pysähtymisen hetkellä.

Myrskyjä

Pluton solmukohtaan liittyy toinenkin tekijä: kylmä Sednan ja Galaktisen keskuksen kvinkunssi, 150 asteen kulma täsmälleen solmun tarkimmassa kohdassa. Samaan ajankohtaan liittyy myös Sednan ja Jupiterin kylmä oppositio (maa-valo-yhdistelmä). Nämä aiheuttavat sen, että pohjoisessa on hyvin kylmää ja lämpöplaneetat aiheuttavat etelään hyvin lämmintä.

Missä nämä rintamat kohtaavat toisensa, siellä saattaa tuuli nousta huomattaviin myrskylukemiin. Tuulta voimistavat myös Quaoarin ja Galaktisen keskuksen puolikvintiilit ja Orcuksen kvintiili Merkuriuksen kanssa.

Pluton solmun vaikutusaika?

Pluton solmun kohdalla herää automaattisesti kysymys, kuinka aikaisin solmu alkaa vaikuttaa. Pluton radan kaltevuus on suuri (inklinaatio 17,14 o), joten se lähenee melko jyrkässä kulmassa solmukohtaansa ekliptikalla. (Katso kuva kaltevuuksista täältä.) Mitä jyrkempi kulma on, sitä lyhyempi on solmuaika.

Sama tilanne on kääpiöplaneetta Orcuksella, jolla on vieläkin suurempi kaltevuus (inklinaatio 20,55 o) ja joka on Pluton ’kaksonen’. Saattaa olla, että Pluton solmuvaikutus tuntuisi ehkä muutamaa kuukautta aikaisemmin siten, että se lämmittää ilmakehää vähän enemmän ja sen konstellaatiovaikutukset ovat voimakkaampia kuin tavallisesti.

Nyt olisi hyödyllistä tutkia vuoden 1930 syyskuun alkupuoliskon tapahtumia, sillä siihen ajankohtaan osui Pluton noususolmu (mm. Strombolin purkaus 11.9.1930).