English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Tornadot, trombit ja pyörteet

Viiden planeetan solmut helmikuussa 2020

Pluton laskusolmu lokakuussa 2018

Elementtikaaviot merialueille

Ovatko El Niñot veljeksiä?

Pacific Decadal Oscillation (PDO)

Pyörittääkö Mars Suomeen kylmyyttäja sateita?

Kevät ja kesä 2015

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Järistyksiä ja solmuja

Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Pluton laskusolmu
lokakuussa 2018
14.5.2017
Päivitetty 27.1.2018

TEKNIIKKA&TALOUS
3.1.2018:

Nämä kuusi tulivuorta tarkkailun kohteena vuonna 2018
- aktiivisuus kohonnut ympäri maailmaa



Pluton laskusolmu lokakuussa 2018


Tänä vuonna sekä 2020 on näkyvissä tapahtumia, joiden säävaikutusten takia niihin lienee syytä kiinnittää huomiota ajoissa. Kysymyksessä ovat Pluton laskusolmu lokakuussa 2018 sekä helmikuussa 2020 viiden planeetan solmukasautuma . Planeetta on solmukohdassaan silloin, kun sen rata lävistää ekliptikan, Maan radan tason. Tällöin planeetan vaikutus on voimakas.

Lämpöplaneetta Pluto sijaitsee parhaillaan eteerisellä lämpöalueella, kuten myös sisarkääpiöplaneettansa Orcus, ja lisäksi vielä lämpöplaneetta Saturnus. Lämpövaikutuksen lisäksi Plutolla on oma erityisvaikutuksensa – se aktivoi magmaa ja siten tulivuoria.

Pluton tehdessä laskusolmua sen konstellaatiot ovat voimakkaita. Voimallisuutta lisää vielä se, että Pluto näennäisesti (Maasta katsottuna) seisahtuu ja vaihtaa suuntaansa aivan lokakuun alussa, joten se myös liikkuu Maasta katsottuna äärimmäisen hitaasti.

Pluton sekstiilit

Yksi Pluton konstellaatiokulmista, joka näyttää saavan tulivuorten magman tulvimaan, on sekstiili, 60 astetta, ja erityisesti kun Pluto tekee sitä toisen lämpöplaneetan kanssa. Tästä on paljon havaintoja. Nyt Pluto tekee sekstiiliä lämpöplaneetta Merkuriuksen kanssa juuri solmun ollessa tarkimmillaan 22. päivänä lokakuuta. (Kts. solmut! = NODES)

Näin ollen kannattaa tarkkailla, mitkä tulivuoret eri puolilla maailmaa ovat lähiaikoina osoittaneet jonkinlaisia heräämisen merkkejä, sillä ne saattavat saada solmun läheisyydessä lisäpotkua toimintaansa. Huomioitavia kulmia ovat myös Pluton kvintiilit 14. ja 30. lokakuuta, samoin Pluton ja Merkuriuksen neliö täsmälleen näennäisen pysähtymisen hetkellä.

Toinen Pluton (myös muiden lämpöplaneettojen) sekstiilien vaikutus on magman työntyminen mannerlaattojen saumakohtiin. Mikäli siellä esiintyy jännitteitä, voi luiskahduksia tapahtua, ja tämä tarkoittaa maanjäristyksiä.

Myrskyjä

Pluton solmukohtaan liittyy toinenkin samanaikainen tekijä: kylmä Sednan ja Galaktisen keskuksen kvinkunssi, 150 asteen kulma täsmälleen solmun tarkimmassa kohdassa. Samaan ajankohtaan liittyy myös Sednan ja Jupiterin kylmä oppositio (maa-valo-yhdistelmä). Nämä aiheuttavat pohjoiseen hyvin kylmää ja lämpöplaneetat etelään hyvin lämmintä. Missä nämä rintamat kohtaavat toisensa, siellä saattaa tuuli nousta huomattaviin myrskylukemiin. Tuulta voimistavat myös Quaoarin ja Galaktisen keskuksen puolikvintiilit ja Orcuksen kvintiili Merkuriuksen kanssa.

Pluton solmun vaikutusaika?

Pluton solmun kohdalla herää automaattisesti kysymys, kuinka aikaisin solmu alkaa vaikuttaa. Pluton radan kaltevuus on suuri (inklinaatio 17,14 o), joten se lähenee melko jyrkässä kulmassa solmukohtaansa ekliptikalla. (Katso kuva kaltevuuksista täältä.) Mitä jyrkempi kulma on, sitä lyhyempi on solmuaika. Sama tilanne on kääpiöplaneetta Orcuksella (inklinaatio 20,55 o).

Arvio, että Pluton solmuvaikutus alkaisi tuntua ehkä muutamaa kuukautta aikaisemmin, saattaa olla liian lyhyt. Tiedeuutisten perusteella näyttäisi siltä, että magmavaikutus on jo alkanut.

Nyt olisi hyödyllistä tutkia vuoden 1930 syyskuun alkupuoliskon tapahtumia, sillä siihen ajankohtaan osui Pluton noususolmu (mm. Strombolin purkaus 11.9.1930).

Myös vuoden 536 laajan taivaan pimennyksen ja sään kylmenemisen syyksi on jäätikkökairauksista varmistunut vulkaaninen toiminta. Pluto teki laskusolmua vuonna 533 tai sen lähettyvillä. On mahdollista tutkia tarkemminkin, oliko muita voimakkaita kosmisia tekijöitä mukana.