English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Etusivu
Johdantoa ja ohjeita

Johdanto

Sinfonia

Ohjeita 1 - värit

Ohjeita 2 - kulmat

Ohjeita 3 - alueet

Ohjeita 4 - merkintä

Sääpartituurit
Sää
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista


Maantieteelliset erot
ja viiveet 14.7.2006
Päivitetty 2.3.2012

Maantieteelliset erot ja viiveet Jäämeri










Kuten tiedämme, sää vaihtelee eri paikkakunnilla hyvinkin jyrkästi. Kullakin paikkakunnalla on pysyvä, omanlaisensa vastaanottokyky kosmisille tekijöille, ja tämä riippuu paikallisesti maaperän mineraaleista, maanpinnan muodoista, korkeudesta, vesistöistä ym. tekijöistä. Nämä erot ja painotukset voidaan jaotella jälleen neljän eteerisen laadun mukaan.

Hiekkamaat ja graniittikalliot liittyvät valoelementtiin niissä olevan kvartsin ansiosta, kun taas alavat maat (entisen merenpohjat) ja kalkkipitoiset maat ovat vastaanottavaisia vesielementille.

Napaseuduilla jäänmuodostus liittyy maaelementtiin (Thun). Lapissa tuntureiden vaikutus - kuten vuoristojen yleensä - painottaa samoin maaelementtiä, mutta toisaalta myös valovaikutus on arktisilla alueilla suuri. Merialueilla on ensisijainen yhteys eteeristä vesielementtiä edustaviin taivaankappaleisiin.

Maria Thunin mukaan eri elementtivyöhykkeet kiertävät mutkitellen maapalloa sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Suurten elementtivyöhykkeiden sisällä voidaan havaita päävaikutuksen lisäksi erilaisia pienempiä paikallisia elementtipainotuksia.

Pohjoisen napa-alueen maaelementin ympärillä vaikuttaa valoelementti. Sen eteläpuolella, Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella sekä ympärillä on laaja lämpöelementin vyöhyke, ja se sisältää mm. Meksikon ja USA:n. Päiväntasaajan ympäristössä lämmön lisäksi voimakkaina elementteinä ovat vesi ja maa (kosteus ja aineenmuodostus; sademetsät), mutta vesi ja maa ovat myös esim. Japanin eteerisiä laatuja. Kauriin kääntöpiirin ympärillä ja eteläpuolella vaikuttaa puolestaan valoelementti ja Australia ympäristöineen kuuluu siihen aivan erityisesti , mutta myös eteläinen Afrikka sekä Argentina ja Chile, joissa Andien maaelementti vaikuttaa myös voimallisesti. Tämän valoalueen eteläpuolella ennen Antarktiksen maaelementtiä kiertää vielä eteerinen lämpövyöhyke.

Näin elementeissä samanlainen vetää samanlaista puoleensa. Maantieteellinen vastaanottava eteerinen laatu houkuttelee saman elementin kosmisia vaikutuksia kyseiselle alueelle, mikä sitten ilmenee vastaavana sääkäyttäytymisenä. Vaikka asia kasvien suhteen on paljon monimutkaisempi, samaa taipumusta on huomattavissa myös eri vyöhykkeiden kasvillisuudessa.

Vaikka kaikki elementit vaikuttavat jollain tavoin yleensä kaikkialla (yksipuolisuuksiakin on olemassa), voidaan karkeana nyrkkisääntönä sanoa, että "lämpöplaneetta" Merkurius vaikuttaa voimakkaasti USA:ssa ja myös Välimeren alueella. Samalla tavoin "valoplaneetta" Venus vaikuttaa vahvasti koko Suomeen - kuten myös muut valoelementtiä edustavat taivaankappaleet - koska Suomi kuuluu laajaan Itä-Euroopan "valo-alueeseen", joka vertikaalisesti ulottuu Kreikan ja Turkin kautta vielä kauemmas Afrikkaan. Suomessa Venuksen vaikutus näkyy erityisesti Itä-Suomessa, jonka voidaan sanoa olevan "kaksinkertaisen valon" aluetta. Etelä-Suomessa vaikuttaa valon lisäksi lämpöelementti, ja on mainittu, että se liittyisi jollain tavoin punaiseen graniittiin. Merkuriuksen rivillä olevia konstellaatioita on syytä seurata esim. Suomen pääkaupunkiseudulla.

Venuksen osalta voitaisiin lisäksi huomauttaa, että se ei "tee sateita" edes kosmisella vesialueella liikkuessaan, se vain keskeyttää silloin sateiden kuivattamisen ja "sallii niiden tapahtua", jos muut tekijät pyrkivät aiheuttamaan sateita.

Aurinko, jonka ominaislaatu on yllättäen maaelementti, vaikuttaa kaikkialla, mutta erityisesti vuoristoalueilla. Samoin se vaikuttaa koko Suomessa, mutta erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Lapin säitä voikin pitkälti seurata Auringon riviltä sekä Auringon konstellaatioista, mutta myös muut maaelementin taivaankappaleet on syytä tarkistaa (kts. violetit pitkät viivat partituurin alaosassa). Auringon vaikutus värittyy voimakkaasti sen kulloisenkin sijaintitähdistön mukaisesti (kts. Auringon rivin taustaväri).

Vaikka Mars, "vesiplaneetta", vaikuttaa vahvasti läntisessä Keski-Euroopassa (jossa vastaanottava elementti on laajalti vesi, vuoristossa maa, etelässä lämpö) on varsinkin sen konstellaatioiden vaikutus havaittavissa nopeasti myös Suomen länsirannikolla. Sääpartituureissa kannattaakin seurata erityisen tarkasti sen taivaankappaleen riviä ja konstellaatioita, jonka havaitsee vaikuttavan omalla asuinpaikkakunnallaan. Esimerkiksi Quaoarin sekä Haumean vaikutukset näyttäisivät kohdistuvan Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin, ja Suomessa voimakkaasti Oulun - Kajaanin seutuville.

Kuu vaikuttaa piensäätilaan (Thun), ja se pyrkii muuttamaan suursäätilaa muutaman päivän jaksoissa sen elementin suuntaan missä se kulloinkin liikkuu ja mitä se heijastaa. Nämä muutokset näkyvät säätilassa hyvin nopeasti ja ne ovatkin yleensä helpoin tapa aloittaa sään havainnointi elementtien näkökulmasta.

Suursäätila näkyy partituurissa yleisesti ottaen lähiplaneettojen raitojen taustaväreistä. Kun jokin taustaväreistä vaihtuu, kestää muutoksen ilmeneminen säätilassa yleensä muutaman vuorokauden. Näitä värien vaihtumisajankohtia onkin hyvin mielenkiintoista seurata, ja katsoa miten säätila silloin muuttuu.

Suuremmat viiveet havaitsemme mm. Sednan ja vesiplaneettojen yhteisissä konstellaatiovaikutuksissa. Sednan vesikonstellaatiot (siniset pitkät viivat Sednan rivillä) synnyttävät matalapaineita Pohjois-Atlantille, ja sieltä niiden kulkeutuminen mantereelle kestää muutaman päivän. Muut Sednan konstellaatiot näkyvät joskus jo edellisenäkin päivänä erityisen voimakkaina konvektioina, lämmön kohoavina virtauksina ja kylmän ilman nopeana laskeutumisena alas (joskus hyvinkin rajusti) mikä siis tarkoittaa ukkoskuuroja ja -puuskia, ja ukkoskauden ulkopuolella sateita. Sedna aiheuttaa yleensä aina sään tilapäisen kylmenemisen, ja valokonstellaatioissaan erityisesti talvella kylmenemisen ilman sateita.

Galaktisen keskuksen konstellaatiovaikutuksissa havaitsemme Suomessa usein neljän päivän viiveen.
                                                               Lisää ohjeita: Ilmasto 2 ja Ilmasto 3.

Quintile72.net