English
Kvintiili 72 Sääkurssit Jaa havaintosi Palaute
Etusivu
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos
Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista

Kevät ja kesä 2015

Mikä on tilanne 2015?

Pitkä talvi 2013

Gibraltar ja Lissabonin
maanjäristys 1755


Järistyksiä ja solmuja

Kesä 2012

Tuholaisista tuhkapreparaattia

Planeettapuut

Tutustuminen eteeriseen tasoon

Biodynaamiset preparaatit

Kuivattajat

Plutoko kuollut?


Mikä on tilanne? 2.1.2007
Päivitetty 22.4.2015

Tuholaisista
tuhkapreparaattia


Poikkeussäät ja ruokahuolto

Maria Thunin Kylvö- ja korjuukalenteri 2015
tilattavissa
Liisa Kolli
040-508 5765

Mikä on tilanne?

Takoja-lehden 4/2014 ilmasto-
teemassa käsitellään seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet 2000 vuoden lämpökäyrän jyrkkiin vaihteluihin eri vuosisatoina. Näitä ovat mm. planeettojen sekä kääpiöplaneettojen kerääntyminen yhtaikaa lämmittäville tai kylmentäville eteerisille alueille avaruudessa. Samoin planeetta-
solmut ovat yksi voimakas tekijä.


Erityisen kylmentäviä ovat olleet hitaat maa-valo-siirtymät sekä Sednan ja Linnunradan galaktisen keskuksen yhteisvaikutukset. Näitä syitä virallinen tiede ei tunne lainkaan. Niinpä ei myöskään nähdä, että monet mainituista kylmentävistä tekijöistä ovat pian toistumassa luonnollisessa vaihtelussa sen jälkeen kun lämpö on käynyt huipussaan vuonna 2020.

Varautuminen sekä lämpimään että kylmään

Kun puhutaan varautumisesta ilmaston lämpenemiseen, pitäisi myös kylmenemisen mahdollisuus ottaa huomioon. Kasvihuonekaasujen vähentäminen on tärkeä asia, mutta ilmakehään ei pidä lämpenemisen estämiseksi levittää aerosoleja, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tämä voi olla tuhoisaa silloin, kun auringonvaloa todella tarvitaan. Lisäksi se saattaa voimistaa muutenkin voimakkaita myrskyjä siinä vaiheessa, kun lämmin ja kylmempi kausi lähestyvät toisiaan 2020-luvun lopulla.

Tärkeintä olisi tiedostaa, että varautuminen kumpaan tahansa - lämpimään tai kylmään - vaatii hyvin samanlaisia toimenpiteitä: luonnon puhdistamista kaikista saasteista sekä luonnon omien tasapainottavien toimintojen tukemista.

Ilmasto-ongelma ei ole poissa päiväjärjestyksestä, vaikka lähestyisimme jopa pikkujääkautta. Edelleenkin on syytä säästää energiaa, sulkea laitteet joita emme juuri nyt käytä, lajitella jätteet, kierrättää tavaroita, lomailla kotimaassa, suosia joukkoliikennettä ja ostaa lähiruokaa.

Ja edelleen on suuresti tarpeen vahvistaa luonnon omaa elinvoimaa, vahvistaa ruokamultakerrosta luonnonmukaisella viljelyllä sekä lisätä myös kotitarveviljelyä, jos tavanomainen laajamittainen ravinnontuotanto ei menestyisikään odotetusti vaihtelevissa olo-
suhteissa. Jos me autamme luontoa, silloin luontokin auttaa meitä. Miten luonnon auttaminen voisi tapahtua?

Tehdäänpä "keitaita"

Saksalainen tutkija Georg Wilhelm Schmidt painotti yhtenä tärkeänä keinona kaikkien seutujen kasviston ja puuston lajien monimuotoisuuden lisäämistä sekä eteläisempien puulajien istuttamista pohjoisemmak-
si vastaavanlaisille kasvupaikoille, jolloin myös jalopuita on syytä suosia. Esim. tammien istuttaminen metsään auttaa metsää selviytymään paremmin myrskyistä. Monokulttuurit eli yhden puulajin metsät ovat kaikkein alttiimpia tuhoille.

Myös lajinsisäinen monimuotoisuus - vastakohtana hybrideille ja geenimuunnelluille kasveille - on äärimmäisen tärkeätä. Perimän laajuus kasvissa mahdollistaa sen, että menestyvä kanta valikoituu luonnostaan. Mahdollisimman laaja perimä lisää siis kasvien (myös ravintokasvien!) kestävyyttä ja sopeutumista erilaisiin hankaloituviin olosuhteisiin. (Kts. myös Kasviregeneraatio sekä Ilmasto 5)

Kasvilajien monimuotoisuus lisää myös eläimistön ja hyönteisten lajirunsautta, jolloin lämmön mukanaan tuomille uusille tuholaisille löytyy myös enemmän luontaisia vastustajia. Tämä monimuotoisuus ja esim. puiden juuriston yhteys toisten puulajien juuristojen kanssa jo sellaisenaankin parantaa puuston terveyttä ja vastustuskykyä hankaloituvia olosuhteita vastaan.

Takaisin ylös

Tehdäänpä keitaita

On kuitenkin huomattava, että tarkoitus on ennen kaikkea palauttaa luonnon alkuperäinen monimuotoisuus, ja täysin vieraita lajeja tulee välttää. Lisäksi on muistettava, että jalostetut puutarhakannat eivät kuulu metsäluontoon.

Suositeltavia, muuntelemattomia kasvilajikkeita saa mm. täältä:

Hyötykasviyhdistys

Lindbloms Frö

Bingenheimer Saatgut AG

Ne keillä on pienikin maatilkku hallinnassaan, voivat rakentaa maapalastaan "keitaan", joka säteilee terveyttä ja tasapainoa ympäristöönsä. Nostamalla tällaisen maapalan elinvoima (eteerinen eli elämän taso) mahdollisimman korkeaksi, autetaan samalla myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.

Elinvoiman nostaminen tapahtuu alueen hyvällä luonnonmukaisella hoidolla, lisäämällä lajirunsautta (kts. esim. Maatiainen ry), käyttämällä biodynaamisia preparaatteja (tilattavissa Rihu ry:stä), palauttamalla ojat mahdollisuuksien mukaan vettä puhdistaviksi puroiksi ja kosteikoiksi, istuttamalla erilajisia puita (kts. myös Planeettapuut), harventamalla liian tiheitä kasvustoja ja huolehtimalla riittävästä valosta sekä tekemällä esim. metsäkomposteja. Veden puhdistamiseksi ja elävöittämiseksi voidaan käyttää myös vesiportaita.

Metsäkomposti tehdään siten, että harvennuksessa kertyneiden puiden latvukset pilkotaan pieniksi palasiksi. Ne kasataan n. metrin levyisiksi ja korkuisiksi pitkulaisiksi tiiviiksi kasoiksi, joihin lisätään kompostipreparaatit (kts. tietoisku biodynaamisesta viljelystä sekä Biodynaamiset preparaatit). Kompostipaikasta kuoritaan aluksi pintamaa sivuun, rakennetaan komposti siihen ja pintamaa lisätään valmiin, tiiviiksi poljetun kompostin peitoksi. Preparoidut metsäkompostit ovat sellaisenaan jo eteerisiä 'voimaparistoja', ja kypsyneitä komposteja voidaan käyttää elävöittämään ja vahvistamaan esim. siemenpuita.

Näin muodostuneet alueelliset 'keitaat' säteilevät tervehdyttävää vaikutustaan myös ympäristöön, koska eetterivoimat sekä kasvit ja eläimet eivät onneksemme tunne aluerajoja. Tällaista toimintaa voivat yksityiset ihmiset harjoittaa kaikkialla maailmassa, ja tulokset ovat varmasti vaivan arvoiset.

Myös eroosion pilaamia alueita on mahdollista elvyttää biodynaamisin keinoin. Tästä loistavana esimerkkinä on hiekka-aavikolle perustettu Sekem-keskus Egyptissä.


Katso myös:

* Kevät ja kesä 2015.

* Ajatuksia tulevaisuuden ruokahuollosta muuttuvassa ilmastossa.

* Artikkeli 'Monimuotoisuudella ilmastomuutosta vastaan'
Puutarha&Kauppa - lehti 50/2000

* Mark Moodie: Seeds

* Back to the Land - And the Pursuit of Happiness by Maira Kalman

* Jean Giono: The Man Who Planted Trees - Mies joka istutti puita

* Vesiportaat toiminnassa

Quintile72.net