English
Kvintiili 72 Sääkurssit Jaa havaintosi Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos

Yleistä

Ilmastokausista

Aikaisemmat vuosisadat

Tulevaisuus -2100

Poikkeussäät ja ruokahuolto

El Niño - La Niña

El Niño - kaaviot

Vuosi 2013 mittaus-
historian toiseksi lämpimin

Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista


Poikkeussäät ja ruokahuolto 19.8.2006
Päivitetty 24.11.2011

Huomioita Kuiva kesä 2006










Arvioitaessa erilaisia sääjaksoja olisi ihanteellista, että kaikkien merkittävimpien taivaankappaleiden elementtisijainnit sekä myös lyhytvaikutteiset konstellaatiot olisivat näkösällä, vaikka puutteellisinkin tiedoin voi saada suuntaa menneistä ja tulevista säävaikutuksista. Lähiplaneetat vaihtavat sijaintielementtiään muutaman viikon tai kuukauden välein, ja niiden vaihtelevat vaikutukset usein tasoittavat toisiaan.

Mutta planeettojen osuessa yhtaikaa samanlaatuisiin elementteihin voimistuu kyseinen elementtivaikutus huomattavasti. Myös konstellaatiovaikutukset voivat olla yksipuolisia. Näin voi syntyä hyvinkin äärimmäisiä sääjaksoja myös luonnollisen vaihtelun puitteissa. (Kts. Kuivattajat sekä tammikuu 2010, partituurin "kylmä" alaosa.)

Tehdessään näennäistä silmukkaa taivaalla lähiplaneetat saattavat viipyä samalla elementtialueella usemmankin kuukauden. Näin teki esim. Venus vuonna 2004 viipyessään maaelementissä maaliskuun lopusta elokuun alkuun. Kesä 2004 oli ennätyksellisen sateinen.

Tulevaisuuden ruokahuolto?

Ihmisen häiritessä eri tavoin luonnon normaaleja, hedelmällisiä kiertoja poikkeukselliset olosuhteet lisääntyvät sekä säässä että muualla luonnossa. Tämä aiheuttaa melkoisen haasteen maanviljelijöille ja puutarhureille. Muistammeko me muut, ettei ruoka tule tehtaasta vaan luonnosta? Kaikki kasvit - sekä puut että yksivuotiset - joutuvat sopeutumaan äärimmäisen vaihteleviin olosuhteisiin. Onko niillä kykyä selviytyä, sen näimme kesällä 2006 ympäristön muututtua monin paikoin kuivan keltaiseksi. Nykyiset ravintokasvit on pitkälti jalostettu yhdenmukaisiksi ulkonäöltään, ja ne myös vaativat tasaisia olosuhteita menestyäkseen.

Kumpi on tärkeämpi, ulkonäkö vai kestävyys vaihtelevissa olosuhteissa ja vastustuskyky esim. lämmön mukanaan tuomia uusia tauteja tai tuholaisia vastaan? Myrkyttäminen ei ole mikään ratkaisu muuttuvissa olosuhteissa. Myös yhä tihentyvä sähkömagneettisten mikroaaltojen verkko maapallon ympärillä vaikeuttaa kasvien luonnollista ja tärkeää yhteyttä kosmokseen. Niistä kasveista, jotka ovat menestyneet hankalista olosuhteista huolimatta, on tärkeää voida korjata siemensato seuraavaa vuotta varten. Tasalaatuisilta hybrideiltä sekä geenimuunnelluilta kasveilta on poistettu luontainen sopeutuvuus uusiin olosuhteisiin, eivätkä ne myöskään tee kunnollista itävää siementä. Vanhoilla muuntelemattomilla lajikkeilla tämä ominaisuus on tallella, ja niiden sopeutuvuutta, luontaista terveyttä sekä vastustuskykyä voidaan vahvistaa ja myös satoisuutta lisätä kasviregeneraatiolla.

Lisää kasviregeneraation mahdollisuuksista:

* Puutarha&Kauppa -lehden artikkeli
'Monimuotoisuudella ilmastomuutosta vastaan' vuodelta 2000

* Esimerkki kasviregeneraatiosta

* Planeettapuut.

* Mark Moodien artikkeli "Seeds".

Lue myös:

* Tutustuminen eteeriseen tasoon

* Pieni tietoisku biodynaamisesta viljelystä.

* Biodynaamisen yhdistyksen 4-sivuinen tietopaketti:
Erilaiset ajattelutavat maataloudessa, vertailua ja tutkimustuloksia.

* Back to the Land - And the Pursuit of Happiness by Maira Kalman

* Jean Giono: The Man Who Planted Trees - Mies joka istutti puita

* Tuholaisista tuhkapreparaattia


Quintile72.net