English
Kvintiili 72 Sääkurssit Keskustelu Palaute
Linkki etusivulle
Johdantoa ja ohjeita
Sääpartituurit
Ilmastonmuutos

Yleistä

Ilmastokausista

Aikaisemmat vuosisadat

Tulevaisuus -2100

Poikkeussäät ja ruokahuolto

El Niño - La Niña

El Niño - kaaviot

Laajennettu luonnontiede
Ajankohtaista


22.7.2006 Tulevaisuus
Viim. päivitys 16.10.2017


Tri Khabibullo Abdusamatov:
Will we experience
a "mini Ice Age"?




Tulevaisuus

Vuodet 1860 - 2100. Klikkaa pikkukaaviota ja suurenna avautuva kaavio.

Ilmastokaudet 1904 - 2100

Kaaviossa on käytetty kevättasauspisteen korjausta 1,00368 astetta per 72 vuotta.

Päivitetty 16.10.2017

Tulevien vuosien enteenä olemme jo nähneet voimistuneet myrskyt - viimeksi Karibian ja Meksikonlahden Irman sekä Pohjois-Atlantin Ophelian - jotka ovat seurausta ilmaston ja merivesien lämpenemisestä. Hurrikaanina Irlannin rannikolle yltänyt Ophelia on meteorologien mukaan mittaushistorian voimakkain hurrikaani, joka on koskaan yltänyt yhtä itään Atlantille.

Eri tutkimusryhmien ennusteet tulevasta lämpökehityksestä ovat hälyttäviä ja ne vaativat pikaisia toimenpiteitä niin valtioilta kuin meiltä kaikilta: hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä heti, mutta muutakin siivoustyötä on tehtävä kaikkialla maapallolla, maalla, merellä ja ilmassa. Maapallon saastuminen on päässyt etenemään aivan liian pitkälle ja tämä aiheuttaa ketjureaktiona haitallisia vaikutuksia sään ja luonnonhaittojen lisäksi myös ravintoomme ja juomaveteemme. Aivan välittömillä toimenpiteillä voimme kuitenkin vielä pelastaa paljon.

Alkuvuosi 2020

Koko aurinkokuntaan perustuvissa ennusteissa, joita käsittelemme tällä sivustolla, näemme vielä muutakin: Ilmaston luonnollisessa vaihtelussa nykyisen kuuman kauden lämpöhuippu saavutetaan vuonna 2020. Jo näin lyhyellä aikavälillä seuraukset saattavat olla voimakkaammat kuin mihin olemme varautuneet. Napajäätiköt saattavat sulaa arveltua nopeammin sekä lämmön että runsaan hiilipölyn takia. Siksi on kiire toimia seuraavien neljän vuoden aikana. Samanlaiset aurinkokunnassa nähtävät muutokset aiheuttivat lämpötilan voimakkaan nousun myös 1300-luvun lopulla, mutta nyt meidän aikanamme ihminen on pilannut ympäristönsä ja pahentanut asioita.

Alkuvuosi 2031

Pitemmällä tähtäimellä huomio on kuitenkin kiinnitettävä myös toiseen seikkaan ilmaston luonnollisessa vaihtelussa: voimakkaaseen kylmenemiseen vuoden 2030 jälkeen. Kun aurinkokunnan tulevia muutoksia tarkastellaan, ei näytä lainkaan siltä, että Suomessa kasvatettaisiin maissia vuonna 2050. Päin vastoin herättää pohdintaa, pystytäänkö edes nykyisiä kasvilajeja viljelemään. Toisaalta kuitenkin tekniikan kehitys on nopeaa, ja esim. kotitarveviljelyyn voitaneen kehitellä monenlaisia keinoja myös kaupunkioloissa. Tuleviin muutoksiin on kuitenkin syytä varautua ajoissa.

Kesä 2052

"Taikaportit"

Luodaanpa silmäys viime vuosikymmenien aikana lisääntyneeseen lämpöön koko aurinkokunnan näkökulmasta. Mitä löytyy ihmiskunnan aiheuttaman lämmönnousun takaa?

Vuonna 1998 kääpiöplaneetta Orcus siirtyi radallaan eteeriselle lämpöalueelle. Orcus itse edustaa myös lämpöelementtiä. Samaan aikaan lämpöplaneetta Saturnus siirtyi niinikään lämpöalueelle. Tätä ajankohtaa ilmastotutkija Julia Cole kutsui nimellä "taikaportti" (Magic Gate), koska ei ollut tiedossa, mistä äkillinen lämmön nousu johtui. Edellinen "taikaportti" hänen mukaansa avautui vuonna 1976, ajankohtana, jolloin vesielementtiä edustava kääpiöplaneetta Makemake siirtyi lämpöalueelle, ja lämmön merkittävä nousu huomattiin Tyynenmeren keskiosan koralliatollilla.

1970-luvun alussa planeettakunnan voimakkain kylmentäjä, kääpiöplaneetta Sedna oli jo siirtynyt lämpöalueelle, ja tästä ajankohdasta on myös laskettu huomattavan ilmaston lämpenemisen alkaneen. Hitaan liikkumisensa johdosta Makemake ja Sedna ovat vasta vuosien 2009-2011 tienoilla siirtyneet eteeriseltä lämpöalueelta viileään maaelementtiin. Koska elementtialueiden raja on liukuva, on vaikutus voinut tuntua jo aikaisemmin. Vähän ennen mainittuja vuosia alettiinkin puhua kasvihuoneilmiön hidastumisesta.

Uusi pikkujääkausi

Kun nykyinen kosminen lämpöjakso loppuu, olemme siis noin vuodessa 2030 ja silloin voimme oletettavasti alkaa piirtää kosmisiin lämpökäyriin jyrkkää alamäkeä. Nyt voimakasta lämpöä ylläpitävät Pluto ja Orcus siirtyvät maaelementtiin ja 2030-32 Haumea tekee kylmää maa-valo-siirtymää. Uranus liittyy sen seuraan 2032. Maaelementin kääpiöplaneetta Snow White liikkuu edelleen valoalueella ja on tarkassa solmukohdassaan keväällä 2031, jolloin sen maa-valo-yhdistelmällä on voimistuva kylmentävä vaikutus. Uranus on solmukohdassaan jo 2029, ja johtuen sen radan olemattomasta kaltevuudesta solmuvaikutus saattaa tuntua sekä ennen että jälkeen tarkan solmukohdan.

Vuosina 2040-50 lämpö taas lisääntyy (Saturnus, Uranus, Neptunus, Pluto, Eris). Pluto jatkaa valoalueella aina vuoteen 2061 asti (lämpö-valo-yhdistelmä).

2050-luvun puolella kylmyys jälleen lisääntyy. Vuosiin 2055-2060 osuvat Quaoarin ja Makemaken maa-valo-siirtymät. Sednan kylmin jakso - maa-valo-siirtymä - näyttää alkavan vuoden 2060 jälkeen.
Vastaavan edellisen maa-valo-siirtymän Sedna teki vuosien 1460-1470 välillä, mikä olikin edellisen pikkujääkauden ensimmäisen huiman lämpöpudotuksen kylmä pohjakohta. Samoihin aikoihin tekivät maa-valo-siirtymää myös Neptunus, Orcus ja Haumea.

Niinpä venäläisen tri Abdusamatovin sekä muutamien muiden Auringon aktiivisuuden tutkijoiden ennustama pikkujääkausi on vuosien 2030-2070 välillä täysin mahdollinen. Mutta muutama lämmittäväkin tekijä löytyy: Valoplaneetta Eris siirtyy lämpöelementtiin n. 2045 ja kylmyyttä aiheuttava Haumea leutoon vesielementtiin vuonna 2048. Lisäksi nopeat lähiplaneetat vuorottelevat tavalliseen tapaansa lämmön ja kylmyyden alueilla.

Epätasapainosta tasapainoon

Jotta tärkeä tehtävämme ei unohtuisi, palaamme vielä isoon ongelmaan. Kaiken maapallolla olevan jätteen, teollisuuden ja liikenteen päästöjen, valtamerissä ajelehtivan valtavan muovimäärän jne. seurauksena luonto on joutunut epätasapainoon. ME olemme saattaneet sen epätasapainoon. Kosteikkoja kuivaamalla olemme tehneet tulvat pahemmiksi. Päällystämällä valtavat alueet asfaltilla olemme estäneet veden imeytymisen. Olemme hakanneet metsiä ja aiheuttaneet eroosiota käsittämättömän määrän. Olemme tehneet luonnolle mahdottomaksi hallita edes normaaleja säävaihteluita luonnollisella tavalla. Nyt meidän on kohdattava seuraukset. Mitä voimme tehdä?

Tässä kriittisessä tilanteessa tehtävämme on hyvin selvä: meidän on siivottava maapallo - välittömästi - jokainen meistä työskennellen siellä missä olemme. Voimme pyytää luontoa työskentelemään KANSSAMME ja voimme odottaa tämän yhteistyön olevan hedelmällistä.
Meitä on 7,6 miljardia ihmistä, me pystymme tekemään tämän.


Quintile72.net JJK